Uutta virtaa -matkablogi
Tällä sivustolla voit seurata Kuhmon kasvun ja oppimisen palvelualueen henkilöstöryhmän Erasmus+ Job shadowing -matkaa Ranskaan 3.-11.10.2024.
Eurooppalainen yhteistyö on osa Kuhmon koulujen kansainvälisyyskasvatusta. Olemme saaneet kaksi kertaa Erasmus-vieraita Ranskasta Kuhmoon. Ensimmäinen ryhmä koostui kolmesta opettajasta, jotka saapuivat Job Shadowing -jaksolle keväällä 2022 tutustumaan suomalaisten opettajien työskentelyyn.
Toinen vierailuryhmä koostui pienten kuntien johtajista, keskushallinnon henkilöstöstä ja luottamushenkilöistä. He saivat aimo annoksen Kuhmo-tietoutta syksyllä 2023.
Tästä innostuneina kuhmolainen opettajatiimi päätyi hakemaan omaa Erasmus+ Job Shadowing -hanketta keväällä 2024. Useiden hankkeiden joukosta rahoitus myönnettiin myös Kuhmoon. Uutta virtaa -hankkeessa ovat mukana varhaiskasvatus, perusopetus ja lukio.
Erasmus-tiimi, Minna Karjalainen, Päivi Kähkönen, Pekka Mikkola ja Hanna Pikkarainen, lensi 3.10. Helsingin ja Pariisin kautta Bordeaux’in. Opintomatkan pääkohteena on Perigueux, noin 100 km Bordeux’sta itään. Tutustumisohjelma kattaa laajasti eri kouluasteet. Ranskalaiset opettajakollegat ovat järjestäneet monipuolista kulttuuriohjelmaa myös vapaa-ajalle.
Tiimi perehtyy erityisesti ranskalaiseen koulupolkuun, opettajaprofessioon, opettajien yhteistyöhön vanhempien kanssa ja koulukulttuuriin. Tavoitteena on keskustelujen ja pohdintojen kautta kehittää ja rikastuttaa kuhmolaista koulukulttuuria.
Kansainvälisellä yhteistyöllä vahvistetaan aiemmin luotuja suhteita ja luodaan uusia kontakteja tulevaisuutta varten.
Kiinnostava opintomatka on alkanut!
Ensimmäinen tutustumispäivä ranskalaiseen kouluun ja kulttuuriin on takana!
Millaisessa koulussa kävimme?
Erasmus-hankkeen tiimi perehtyi ranskalaiseen kouluun Bordeaux’ssa perjantaina 4.10.2024. Tavoitteena oli tutustua koulupolun alussa olevien lasten opetukseen ja ohjaukseen. Koulussa on oppilaita, joilla on erinäisiä sosiaalisia haasteita. Tästä syystä opetusta on pienissä ryhmissä. Groupe Scholaire Modeste Testas sai ryhmän vakuuttuneeksi hankkeen tutkimustehtävien tarpeesta.
Pääsimme rehtorin ja opettajien tapaamisten lomassa tutustumaan luokkiin, joissa oppilaat työskentelivät rauhallisesti 15 lapsen ryhmässä yhden opettajan johdolla. Koulun tilat olivat uudet, luokkamaiset mutta toimivat. Opetustuokiot olivat pääosin opettajavetoisia ja tarkkaan suunniteltuja; seuratuissa tiloissa lapset olivat pääosin viisivuotiaita.
Olimme yllättyneitä, miten rauhallisia ja tarkkaavaisia lapset olivat myös itsenäisen työskentelyn aikana. Heidät on selvästi opetettu rauhoittumaan tuokioiden ajaksi, opettajalla oli selvä auktoriteetti ja taito vetää pienten ryhmää. Opetuksessa oli selvä tavoite: oppitunneilla käytiin läpi esimerkiksi matemaattisia perusasioita luvuista, sanastoa ja kirjaimia tarinankerronnan keinoin. Opettajat kuvailivat hyvin, millaista opettajan työnkuva on – opettaja keskittyy opettamiseen. Ruokailut ja välitunnit ovat muun henkilökunnan toimesta valvottuja.
Millaisia asioita jäimme miettimään tapaamisten jälkeen?
Keskustelimme opettajien kanssa oppilaiden kohtaamisesta ja opettajien työnkuvasta. Mielenkiintoista oli selvittää, millaista pedagogista tukea rehtorilta on saatavissa ruohonjuuritasolle. Millainen käytäntö on, mikäli oppilaalla on toistuvasti ongelmia koulussa? Alueen koulu on profiloitunut haastavampien oppilaiden opettamiseen. Keskustelujen perusteella rehtorilla on vastuullaan yhteydenotto ylempään tahoon ja sosiaalitoimeen, mikäli opettajan ja rehtorin tuki ei tavoita lasta. Opettaja on pääosin luokassa yksin lasten kanssa ja pyrkii selvittämään eteen tulevat haasteet itse. Vain osassa luokkia opettajia tai ohjaajia on kaksi – erityisesti, mikäli lapsilla on tarvetta erityiselle tuelle. Erityisopettaja ja psykologi käyvät koululla pääsääntöisesti kerran viikossa, mikä oli selvä ero suomalaiseen koulujärjestelmään. Koulun vastuulla on kirjata haasteista yhteiseen järjestelmään.
Ranskalaisessa koulussa lapsi aloittaa koulupolun varhain, ja havaintojemme mukaan kognitiivisiin perustaitoihin ja koulussa työskentelyyn opetetaan jo pienestä lähtien. Koulupolku on säädelty ja luokka-asteiden mukainen – lapsi ei siirry joustavasti luokalta toiselle, vaan on omassa ikäryhmässään mukana. Lisäksi lapsia ei jaeta tasoryhmiin tai osaamisen mukaan vaan pyritään integroimaan samaan ryhmään niin taidoiltaan heikkoja kuin myös taidoissa edistyneitä lapsia.
Erityisen kiinnostavaa ranskalaisessa koulujärjestelmässä oli selvä tutkimuspainotteisuus. Bordeaux´n alueen koulut kuuluvat alueen yliopiston kasvatustieteellisen tutkimuksen alle. Kouluissa on paljon kansainvälistä yhteistyötä. Vierailun jälkeen jäämme kiinnostuneena odottelemaan tulevan viikon vierailuja ja keskusteluja eri koulujen opettajien ja rehtorien sekä hallinnon työntekijöiden kanssa. Ensin vietämme mielenkiintoisen viikonlopun viinikylässä ja rannikolla. Au révoir!
Viikonloppu ranskalaiseen kulttuurin ja nähtävyyksien parissa
Lauantaina pääsimme tutustumaan ranskalaiseen kulttuurin Saint-Emilionin viinikylässä, lähellä Bordeaux’ia. Kylä kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin ja viehättää vanhoine rakennuksineen ja mukulakivikatuineen. Oppaanamme Saint-Émilionissa oli ranskalaisystävämme Karine Faconnier. Hän on vieraillut Kuhmossa ryhmänsä kanssa Erasmus -projektin myötä syksyllä 2023. Karine on työstänyt aktiivisesti ryhmämme opinto-ohjelmaa ja johtaa vierailuja eri kohteisiin Periguex’ssa.
Aluksi tutustuimme Eglise Monolithe -kirkon historialliseen kokonaisuuteen. Asiantunteva opas johdatteli meidät maanalaiseen, kiveen louhittuun kirkkoon ja katakombeihin. Kirkko on hieno taidonnäyte varhaiskeskiaikaisesta kädentaidosta. Kellotorni sijaitsee 53 metriä korkealla kirkon päällä, ja sieltä on hienot näkymät yli viininviljelyalueiden.
Kirkkovierailun jälkeen perehdyimme alueen viinikulttuuriin viinisuvussa kasvaneen ammattilaisen opastamana. Saimme rautaisannoksen tietoutta esimerkiksi siitä, mikä merkitys viinin maulle syntyy maaperän ja viiniköynnösten juurien ponnistelujen tuloksena niiden tavoitellessa syvältä maaperästä vettä. Pienet viinitilat kykenevät tuottamaan viiniä omaan myyntiin, mutta laajempi jakelu eurooppalaisiin myynnin monopolijärjestelmiin ei onnistu.
Sunnuntaina pääsimme tapaamaan toista ranskalaisystäväämme, Frédéric Guyard’ia ja Catherine Loustau’ta sekä hänen poikaansa. Pääsimme kiipeämään alueen suosittuun kohteeseen upeille Dune du Pila -dyyneille. Hiekassa kahlaaminen ja paluumatkalla juokseminen kuuluvat ranskalaiseen retkeilytraditioon. Korkealta dyynien päältä katsottuna maisemat Atlantille olivat upeat.
Läheinen Arcachonin kylä miellytti meitä ilmeellään ja kauniilla pitkillä merenrantalaitureillaan. Paikallisten asukkaiden levollisen rento ilmapiiri ja lokakuisen auringonpaisteen virkistävä voima tarttuivat meihinkin. Paikallisten opettajakollegoidemme ansiosta pääsimme tutustumaan syvällisemmin alueen kulttuuriin. Yhteistyö kulttuurituntemuksenkin saralla on arvokasta.
Toinen tutustumispäivä ranskalaiseen koulukulttuuriin
Maanantaiaamupäivämme Periguex,ssa alkoi kahdella kouluvierailulla. Ensimmäiseksi pääsimme tutustumaan L’ecole maternelle Les Mondoux’in pieniin ja sirkeäsilmäisiin 2–6-vuotiaisiin. Toisena kohteenamme on Ècole Primaire Maurice Albe, jossa oppilaat ovat hieman vanhempia. Keskeisinä pedagogisina valintoina kouluissa ovat toiminnallisuus, tilojen jakaminen ja pienryhmätyöskentely. Opettajan säntillisten ohjeiden jälkeen lapset jakaantuvat usein pieniin ryhmiin harjoittelemaan opetettua eri tavoin.
Ranskalaisten lasten varhaiset taidot ja tarkka työskentely
Lasten koulunkäynti alkaa Ranskassa pakollisena kolmevuotiaana. Käymissämme keskusteluissa nousi esille, että koulussa on useita eri kansallisuuksia sulassa sovussa. Ranskan kielen oppiminen sujuu hyvin, koska lasten suvut ovat asuneet jo pidempään Ranskassa. Vasta maahan muuttaneet lapset oppivat kielen noin kolmessa kuukaudessa.
Ranskalaiset lapset alkavat harjoittelemaan viisivuotiaina kaunokirjoituksen saloja ja seitsemänvuotiaina varsinaista kaunokirjoitusta. Lasten kaunokäsiala on kaunista. Tehtäväkirjojen sijaan usein käytetään vihkoja, joissa sivut ovat millimetripaperin kaltaisia. Harjoitteluvaiheessa niin käsialaa kuin matematiikka tehdään jokaisen oppilaan pienelle harjoitustaululle.
Lapset ruokailevat porrastetusti ruokalassa. He istuvat pienissä ryhmissä pyöreiden pöytien ympärillä. Meidän kouluruokailusta poiketen ruoka tarjoillaan pöytiin ruokalajeittain. Ruokailua valvovat kaupungin erikseen palkkaamat avustajat. Vierailupäivänä ruokalassa vallitsi mukava puheensorina, välillä meluisakin. Lasten ruokaillessa opettajat pitivät henkilöstötilassa omaa ruokataukoaan kollegojen kanssa rauhassa ajatuksia vaihtaen. Ruokailutauko ranskalaisessa koulussa on pitkähkö, mutta sinä aikana opettajilla voi olla tapaamisia niin vanhempien kuin toisten opettajien kanssa.
Lasten olemuksesta välittyi kiinnostus suomalaisia vierailijoita kohtaan ja he kuuntelivat tarkoin puheemme suomen kielen sointeja.
Yhteistyö yliopiston kanssa kehittää työtä
L’ecole maternelle Les Mondoux -koulussa on parhaillaan menossa tasa-arvohanke, jonka myötä tehdään yhteistyötä Boerdeaux’n yliopiston kanssa. Tavoitteena on, että lapset ovat yhtäläisesti kiinnostuneita matematiikan opiskelusta, ratkaisevat yhtäläisesti matemaattisia laskuja ja osallistuvat aktiivisesti tunneilla vuorovaikutteiseen opetukseen. Erityistä huomiota oppitunneilla kiinnitetään opettajan vuorovaikutukseen tyttöjen ja poikien kanssa. Koulusta välittyi ajatus, että tavoitteena on tarjota laadukasta opetusta ja pyrkiä kehittämään opetusta vastaamaan nykypäivän tarpeita.
Opastettu kierros Perigueux´in
Iltapäivän ohjelmana pääsimme tutustumaan Periqueux´in opastetulle kierrokselle. Perigueux on keskiaikainen kaupunki, joka on aina ollut kaupan ja hallinnon keskus sekä merkittävä osa pyhiinvaeltajien reittiä. Kaupungin kapeilla kaduilla kävellessä on nähtävissä historiallisuus, ja tunnelma on periranskalainen.
Kouluvierailu Periqueux´n konservatoriolla
Vierailimme päivän päätteeksi Periqueux´n konservatoriossa, joka on oman alueensa suurin konservatorio. Konservatoriossa on kaikkiaan noin 850 oppilasta. Keskustelimme oppilaitoksen johtajan kanssa tovin aikaa. Keskusteluista huokui hänen uudistushalunsa ranskalaista koulujärjestelmää kohtaan erityisesti musiikin osalta. Hänen mukaansa konservatoriolla on tärkeä rooli, ja sen toiminta mahdollistaa maalla asuvien opiskelijoiden osallistumisen musiikin pariin ja instrumenttien soittamisen. Tämä ei suinkaan ole itsestäänselvyys ranskalaisessa kulttuurissa; musiikkiharrastus konservatoriossa mielletään sosiaalisesti ylemmän keskiluokan ja ylemmän luokan harrastuksena ja koulutuksena.
Konservatorion johtajan mukaan suurimmat ongelmat ranskalaisen musiikkikoulutuksen osalta ovat asennekulttuurissa, sillä Ranska on kauttaaltaan suhteellisen elitistinen maa, perheiden tuloerot ovat suuria ja musiikin harrastaminen koetaan enemmän tai vähemmän tärkeänä asiana. Musiikki mielletään usein vähemmän tärkeäksi asiaksi useissa perheissä ja normaalia koulunkäyntiä painotetaan.
Suuri ongelma ranskalaisessa koulukulttuurissa on myös se, että eri koulutuslaitokset eivät juurikaan tee yhteistyötä musiikin osalta. Perigueux on oikeastaan poikkeus tässä, ja paikkakunnalla on yhteistyötä enemmän. 10–15-vuotiaat – Suomessa tarkoittaa noin 5.–9.-luokkalaisia – voivat valita normaalin koulunkäynnin lisäksi erikoistumisen musiikkiin, mikä tarkoittaa sitä, että he opiskelevat koulun lisäksi musiikkia oman instrumenttinsa parissa koulupäivien aikana. Lisäksi heillä on jonkin verran yhteissoittoa pienemmissä ryhmissä. Tämä on tärkeää, jotta yhteismusisointitaidot kehittyisivät.
Konservatorion erityispiirteenä on myös yhteistyö alueella. Opettajat ajavat oppilaitoksensa lisäksi lähialueille opetustuntien pitoon ahkerasti. Tämä kuuluu heidän työnkuvaansa, koska he ovat kokoaikaisessa, täysimääräisessä työsuhteessa. Mikäli opettajat eivät opettaisi syrjäseuduilla ja opetus keskitettäisiin ainoastaan Perigueux´n alueelle, suuri osa siellä asuvista lapsista ja nuorista ei pääsisi musiikkiharrastuksen pariin lainkaan. Konservatoriossa opiskelu ei ole osallistuvien oppilaiden perheille kovinkaan kallista, ja kustannus määräytyy pääasiassa perheiden tulotasojen mukaan, mikä mahdollistaa kaikkien oppilaiden osallistumisen.
Johtajan mukaan muutos tapahtuu hitaasti ja asioita pyritään kehittämään vähitellen askel kerrallaan. Hänen mukaansa Suomeen ja musiikkioppilaitoksiin tutustuminen olisi erittäin mielenkiintoista. Ehkäpä yhteistyö Périguex´n ja Kuhmon välillä laajenee jatkossa myös musiikin saralle.
Kolmas tutustumispäivä ranskalaiseen koulukulttuuriin
Tiistaiaamuna opintomatkamme suuntautui Periguex’n ulkopuolelle kauniisiin maalaismaisemiin, Lanouailleen. Saimme seuraksemme myös akatemian johtajan, Nathalie Malabren sekä alueen koulutarkastajia.
Matematiikan tunnilla oppilaat työskentelivät ryhmissä. Matematiikan aineenopettaja työskentelee yhdessä luokanopettajan kanssa matematiikan tunneilla. Opettajat ovat itse valinneet työparityöskentelyn, ja tämä sujuukin heiltä hyvin. Matematiikan aineenopettaja keskittyy erityisesti niihin lapsiin, jotka tarvitsivat tunneilla enemmän tukea. Työparityöskentely on Ranskassa harvinaista.
Tämä on kiinnostava ja kokeilun arvoinen toimintatapa myös omaa kouluyhteisöämme ajatellen. Luokan- ja aineenopettajan työparityöskentelyn kautta on mahdollista syventää opettajien yhteistyötä ja oppia toinen toiselta.
Oppilaiden siirtyminen luokalta toiselle tai koulusta toiseen valmistellaan ranskalaisessa koulussa huolella. Siirtovaiheessa opettajat keskustelevat lasten oppimiseen ja käyttäytymiseen liittyvistä asioista useamman kerran. Keskusteluja käydään myös luokanopettajan ja aineenopettajan kesken esimerkiksi matematiikassa. Tarvittaessa keskusteluissa on mukana myös muita asiantuntijoita.
Vierailimme myös espanjan oppitunnilla, jossa oppilaat olivat ryhmissä ratkaisemassa historiallista kirjainarvoitusta. Vertailimme espanjan kielen opettajan kanssa oppituntien valmisteluun käytettävää aikaa ja keskustelimme opetusvelvollisuustyöajasta. Oppilaat suhtautuivat innolla meidän tapaamiseemme, ja vuorovaikutus tapahtui pääasiassa englannin kielellä, mutta puhuimme myös ranskaa.
Tutustuimme myös luokkaan, jossa opiskeli eri-ikäisiä oppilaita yhden opettajan johdolla. Oppilaat istuivat luokassa luokka-asteet sekoittuen, ja näin isommat oppilaat voivat luontevasti auttaa nuorempiaan. Yhdysluokan opettaja ei kokenut työtään haastavana vaan oli työskennellyt samalla tavalla jo muutaman vuoden. On huomionarvoista, että ranskalaisessa koulussa keskitytään toiminnalliseen pedagogiaan kirjapainotteisuuden ja digitaalisuuden sijaan.
Koululla on ohjelma, jolla pyritään rakentamaan rauhallista kouluilmapiiriä. Keskeisimpiä tavoitteita ovat: mielenrauhan kehittäminen, koulupudokkuuden estäminen, kiusaamisen torjuminen, kuntalaisten osallisuuden lisääminen ja demokratia osaamisen opettaminen. Oppilaat opettelevat ryhmänä ratkaisemaan erilaisia ristiriitoja yhden oppilaista toimiessa vuorollaan puheenjohtajana. Koulun psykologi keskittyy ennaltaehkäisevään työhön ja vetää keskusteluryhmiä ja vierailee nuorten kanssa tutustumassa eri ammatteihin koulun ulkopuolella.
Hallintohenkilöstön ja opettajakollegoiden vastaanotto meitä vierailijoita kohtaan oli lämminhenkistä ja ajatustenvaihto sujuvaa. Yhteisellä lounaalla saimme keskustella meitä yhdistävistä teemoista. Keskustelujen lomassa kerroimme kiinnostuneille Suomeen ja Kuhmoon liittyviä asioita.
Iltapäivän nähtävyyskohteenamme oli Lascaux IV, upea alkuperäistä Unescon perintökohdeluolaa jäljittelevä näyttely. Taidokkaat luolamaalaukset luolastossa opastetulla kierroksella johdattelivat meidät hetkeksi kauas menneisyyteen. Tunnistimme hetkittäin yhtäläisyyksiä saamelaisuuteen. Upea kokemus jälleen!
Neljäs tutustumispäivä ranskalaiseen koulukulttuuriin
Keskiviikkona vierailimme Sarlat´n Lycées pré de Cordy -oppilaitoksessa. Toisen asteen oppilaat ovat 15 – 19-vuotiaita, ja samoissa tiloissa on lisäksi aikuisia ammattikorkeakouluopiskelijoita. Lukiossa on yleisen linjan lisäksi mahdollisuus opiskella elokuvaan, taiteeseen ja kieliin liittyviä erikoistumisopintoja. Näissä opinnoissa on kolmasosa lukion opiskelijoista. Koulussa on yhteensä 1200 opiskelijaa, ja koulun yhteydessä olevassa asuntolassa asuu 180 nuorta. Paikkakunnalla on 9000 asukasta, ja maaseudun paikkakunnalle tyypillisesti alueella on samoja ongelmia, joita kohdataan myös meillä Suomessa: nuoret haluavat muuttaa isompiin kaupunkeihin ja opettajien toimiin on yhä vain vaikeampi saada sitoutunutta henkilökuntaa. Sarlat on tunnettu lomakohde pariisilaisille ja kesäisin haluttu turistikohde kauniin lähiympäristön ja vanhan arkkitehtuurin sekä historian takia.
Toisen asteen koulupolku ranskalaisessa koulussa
Aloitimme oppilaitokseen tutustumisen ammatillisten opintojen puolelta. Koulupolku toiseen oppilaitokseen vaikuttaa melko samalta kuin Suomessakin. Kaikki eivät pääse haluamalleen linjalle tai kouluun, mutta opinnot on aloitettava ja päästävä opinnoissa alkuun. Meidät vastaanotti innostunut ravintola-alan opiskelijoiden ryhmä, joka valmisteli vierailijoille kahvit ja vastaanotti meidät koulun tiloihin varsin ystävällisesti. Yhden opiskelijan tarina jäi mieleen – hän ei ollut halunnut aloittaa opintoja linjallaan, mutta vaikutti kuitenkin tyytyväiseltä osana ryhmää. Opiskelijat kertovat, että opinnot ovat hyvin käytännönläheisiä. Linjan vetäjien mukaan vaihdos oppilaitosten välillä on mahdollista kesken lukuvuoden. Opiskelijat saavat siis opintoihinsa ohjausta hyvin eri tasoilta.
Pääsimme tutustumaan lukio-opiskelijoiden elokuva-analyysin oppitunnille. Opiskelijoilla ei ollut käytössä tietokoneita, vaan he olivat kirjoittaneet käsin melko pitkän tehtävän vastaukset. Haastattelimme opiskelijoita ja henkilökuntaa ja kyselimme lukion päättökokeesta. Meille kerrottiin, että lukion päättökoe on osin suullinen ja osin kirjallinen; tietokoneita ei käytetä. Olemme ymmärtäneet, että osassa Ranskaa vanhemmat hankkivat opiskelijalle oman tietokoneen. Koulu ei kustanna tietokoneita opiskelijoiden käyttöön.
Kävimme tutustumassa ryhmään, joka oli kahden vuoden valmennusjaksolla peruskoulun jälkeen. Opiskelijat kertoivat tekevänsä tehtäviä kaupallisten aineiden opintoihin, ja tämänkaltaiset opinnot kestävät kahden lukuvuoden ajan. Tänä aikana opiskelijat pyrkivät nostamaan arvosanoja ja valmentautumaan taidoissaan toisen asteen opintojen toiseen vuoteen – näin he kahdessa vuodessa saivat rauhallisemmassa tahdissa opiskella uusia asioita ja kerrata aiempia pienemmässä ryhmässä. Tämä ratkaisu kuulosti hyvin kiinnostavalta ja selkeältä, myös opiskelijan kannalta. Ehkäpä meillä on tarvetta laajentaa tämänkaltaisiin opintoihin nykyisten ammatillisiin opintoihin valmentavien opintojen lisäksi?
Yhteistyö oppilaitoksessa
Ammattikorkeakouluopintojen puolella pääsimme tutustumaan erityisesti tekniikan alan opintoihin. Olimme vakuuttuneita uusista ja näyttävistä tiloista sekä innostuneista opettajista, jotka kertoivat meille opintojen rakenteesta sekä koulun käytänteistä. Opinnot ovat hyvin käytännönläheisiä. Monet harjoittelevat yrityksissä ja tekevät yhteistyötä yritysten kanssa. Esimerkiksi opiskelijat ovat tehneet tunnetuille merkeille, kuten Chanelille, tuotteiden korkkeja. Alueella on paljon elokuvatuotantoa upeiden maisemien, keskeisen sijainnin ja historiallisten rakennusten takia. Oppilaitos on monella tasolla mukana elokuvatuotannossa, ja se vaikutti hyvin kiinnostavalta myös nuorten opiskelijoiden näkökulmasta. Opiskelijat esittelivät koulupolkuaan ja valintojaan diojen muodossa, ja olikin kiinnostavaa kuulla, mitä he ovat opiskelleet ennen ammattikorkeakouluopintoja.
Yhteistyö oppilaitosten sisällä vaikutti joustavalta. Sen sijaan saimme kuulla, että yhteistyö vanhempien kanssa oli kohtalaisen vähäistä ja haastavaa. Kontakti kotiin otetaan usein vain ongelmien kohdalla, joten positiivinen ja kehittävä yhteistyö tuntui olevan haaste. Toisen asteen opiskelijoiden vanhemmat saavat rahaa, jolla voivat maksaa opintoihin liittyviä kuluja, kuten opiskelijoiden pukuja kokkiopinnoissa.
Opiskelijoiden tukitoimet olivat oppilaitoksen rehtorin mukaan vähäisiä – psykologin, kuraattorin ja erityisopettajan palvelut ovat suppeita. Opiskeluhuollon henkilöstö on käytettävissä laajalla alueella, joten palveluita on vähän viikon aikana.
Mielenkiintoinen ero suomalaiseen koulujärjestelmään on ministeriöjohtoisessa tarkastustoimessa. Suomalaisessa koulujärjestelmässä ei ole valtion alaisia tarkastajia (ranskaksi l’inspector), jotka ovat vastuussa omasta alueestaan ja toimivat oman esihenkilönsä alla. Olemme tavanneet vierailun aikana suuren määrän tarkastajia, joiden tehtävänä on huolehtia, että koulussa toteutetaan opetussuunnitelmaa, oppilaat käyvät koulussa ja arki pyörii suunnitelmien mukaan. Rehtorilla on toki vastuu omasta koulustaan, mutta tarkastajat ovat henkilöitä, jotka ottavat opettajien murheita huolehdittavakseen esimerkiksi koulupudokkaiden kohdalla. Oletettavasti tarkastajat puuttuvat myös, mikäli opettaja ei tee työtään oman tehtävänsä mukaisesti. Tämä tarkastajan toimi on ymmärrettävä, koska Ranskan valtio on iso, ja varmasti opetuksen taso ja tavoitteet voisivat “hajota”, mikäli alueet ja pienemmässä mittakaavassa koulut toimisivat itsenäisesti omien tavoitteiden mukaisesti. Oli kuitenkin yllätys, kuinka laaja tämä tarkastajien kenttä oli. Jäimme miettimään, tarvitaanko tulevaisuuden Suomessa vastaavaa tarkastajien toimea erityisesti haastavilla alueilla, joissa on ongelmia koulurutiinien ja vaihtuvan henkilöstön kanssa.
Iltapäivän kouluvierailun jälkeen kiertelimme Sarlat´n ihastuttavilla kapeilla kaduilla ystävämme Karinen opastuksella.
Periguex`n kaupunginjohtaja Mme Labails kutsui meidät illalliselle. Illallisella saimme tavata Kuhmossa vierailleita hallinnon edustajia ja luottamushenkilöitä. Kuhmossa vieraillessaan ryhmä oli saanut ideoita, jotka ovat nyt osa kaupungin kehittämistoimenpiteitä. Esimerkiksi kuluvalla viikolla on seminaari, jossa pohditaan sivistyspalveluiden tulevaisuutta pidemmällä tähtäimellä. Dordognen alueella tarkastellaan oppilasennusteita ja kouluverkkoa. Tunnelma illallisella oli hyvin lämmin ja yhteistyön jatkuvuutta toivotaan molemmin puolin.
Viides tutustumispäivä ranskalaiseen koulukulttuuriin
Aloitimme torstaina tutustumiskierroksen aivan pienten parista, de la crèche de Boulazac’sta, ”taimitarhasta”. Tutustumiskohteessamme tarjotaan päivähoitoa aivan pienimmille lapsille kolmesta kuukaudesta kolmeen ikävuoteen saakka. Tarhassa toimii neljä ryhmää, joissa lapsia voi olla hoidossa 72. Henkilöstömitoitus on Ranskassa Suomea hieman korkeampi. Yhtä hoitajaa kohden alle 3-vuotiaita lapsia voi olla kuusi meidän neljän sijaan. Myös henkilöstön koulutus eroaa Suomen varhaiskasvatuksesta opettajien puuttuessa ryhmästä.
Päiväkodin pedagogisia suuntauksia olivat tilojen avoimuus, lasten valinnan mahdollisuus sekä montessorilaisuus. Tiloista löytyi nurkkauksia eri teemoihin mm. rentoutukseen ja motoristen taitojen harjoitteluun. Erona suomalaiseen varhaiskasvatukseen on se, että lapsi- ja ryhmäkohtaisia varhaiskasvatussuunnitelmia ei tehdä vaan ainoastaan koko talon suunnitelma. Hoitomaksut määräytyvät vanhempien tulojen mukaan kuten meilläkin. Taimitarhan ja läheisen koulun välillä ei yhteistyötä ole aikaisemmin ollut ja meitä ilahdutti suuresti kuullessamme, että vierailumme myötä yhteys päiväkodin ja koulun välille oli syntynyt.
Tutustumiskäynti Ecole Joliot Curie de Boulazac -kouluun
Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä tutustumiskohteena saimme vierailla Ecole Joliot Curie de Boulazac -koulussa. Ryhmämme jakaantui kahteen osaan seuraamaan nuorempien oppilaiden oppitunteja.
2-vuotiaiden ryhmässä havainnoimme motoristen taitojen harjoitteluradalla sekä musiikkituokiolla omassa luokassa. Suomeen verrattuna lasten ja aikuisten suhdeluku tämän ikäisten lasten kanssa toimiessa oli suurempi kuin meillä. Ryhmässä oli 18 lasta, yksi opettaja ja kaksi avustajaa normaalin yhden sijasta. Lasten keskittyminen ja ohjeiden kuunteleminen tarkkaavaisesti kiinnitti huomiomme. Tätä myöskin vaadittiin heiltä muun muassa opastaen lapsia takaisin motoristen taitojen radalle, jos he tältä poikkesivat. Opettaja kertoi alkusyksyn 5-6 viikkoa vaativan paljon työtä ryhmän hallinnan kannalta.
3–5-vuotiaiden ryhmässä tutustuttiin kirjaimiin ja kirjoitettiin mallista lauseita. Pienimmät lapset liimasivat kirjaimia mallipohjalle. Isommat oppilaat jäljensivät lausetta monistepohjaan. Mikä parasta, sanojen väleihin sai liimata kauniin ja hopeisen ympyrän. Näin kehitetään oppilaiden sanaymmärrystä. Käytössä olivat tavanomaista paksummat kynät.
Kun kirjoittamisharjoitus oli tehty valmiiksi, voitiin siirtyä aarrepurkille. Lapset istuivat odottavaisina piirissä tuoleillaan. Aarrepurkin tavaroiden avulla harjoiteltiin kymppiparien löytämistä. Kun näkyvillä on kolme esinettä, montako puuttuu kymmenestä?
Lapset suhtautuivat välittömän iloisina luokan vieraisiin. Luokassa oli myös observoimassa neljä vastavalmistunutta opettajaa. Observointi kuuluu nuorten opettajien mentorointiohjelmaan Ranskassa. Oppitunnin jälkeen oli yhteinen keskustelu tunnin kulusta. Kerroimme opiskelijoille käytänteitä suomalaisesta koulusta.
Tapasimme lounaan merkeissä Boulazac’in hallinto- ja luottamushenkilöstöä. Nautimme lounasta yhdessä koulun opettajien kanssa kiinnostavien keskustelujen parissa. Tunnelma oli iloisen rento. Välillä käytimme keskusteluissa yhtä aikaa ranskaa ja englantia. Yhteinen ymmärrys syntyi ja kielitaito kehittyi. Olemme saaneet opintomatkamme aikana useita uusia ystäviä. Kuhmo ja Suomi kiinnostavat ranskalaisia opettajia.
Iltapäivällä tapasimme Tuupalan alakoulun 5B- luokan ranskalaisen ystävyysluokan. Juttelimme Muumeista, Suomen talvesta ja revontulista. Lapset olivat myös keksineet Suomeen liittyviä kysymyksiä. Toki heitä kiinnosti, missä Kuhmo sijaitsee ja voiko pakkasta tosiaan olla jopa -30 astetta! Yhteistyö luokkien kesken jatkuu kirjevaihtokavereiden kanssa ja ehkäpä tutkaillaan myös Asterixin ruokaresepti -kirjaa.
Päivä huipentui hienoon suomalais -ranskalaiseen musiikkituntiin. Musiikinopettaja Pekka Mikkola opetti bodyperkussion – menetelmällä Jos sull on – lastenlaulun. Kaikki oppilaat olivat innostuneina mukana ja aikuisetkin yrittivät pysyä rytmissä. Tunnelma oli intensiivinen ja jäähyväiset olivat hieman haikeat.
Tämä upea Erasmus -projektimme alkoi helmikuun pimeinä iltoina, kun kirjoitimme puukoululla hakemusta Job Shadowing -jakson rahoituksen saamiseksi. Opetushallitus hyväksyi 41 % hankehakemuksista ja myönteisen päätöksen saatuamme opintomatkan suunnittelu saattoi alkaa. Matkavarausten hoitamisesta haluamme kiittää Sonja Korvaa ja opintomatkan viestinnän ohjauksesta Inka Makkosta. Kiitokset osoitamme myös Juhana Juntuselle kannustavasta asenteesta kansainvälisyyskasvatuksen vahvistamiseksi Kuhmossa. Lisäksi haluamme kiittää esihenkilöitämme opintomatkan mahdollistamisesta.
Olemme saaneet korvaamatonta apua ja tukea Erasmus -hankkeemme toteuttamiseen ranskalaisilta opettajaystäviltämme. Erityiskiitokset Karine Faconnier ja Frédéric Guyard. Toivomme, että kansainvälisyyskasvatustoimintamme jatkuu aktiivisena myös tulevaisuudessa.
Au revoir,
Hanna, Minna, Pekka ja Päivi
Lisätietoa Erasmus+ -ohjelmasta: Erasmus+ -ohjelma
