Perusnäyttelyt
Tuupalan museo avattiin yleisölle kesäkuussa 1975.
Päärakennus
Päärakennuksen perusnäyttely uusittiin talvikautena 1991-1992. Kotiseutumuseo muuttui talomuseoksi.
Päärakennuksen interiöörit esittelevät Tuupalan talon elämää Kainulaisen suvun aikana 1880-luvulta 1960-luvulle.
Kainulaiset asuivat Tuupalassa 1880-luvulta lähtien. Isä, Petter Johan Kainulainen (1843-1892) oli mm. kauppias, kestikievarinpitäjä ja Saarikosken rautaruukin patruuna. Hänen kuolemansa jälkeen talon emäntä Helena Kainulainen (1852-1934) jäi hoitamaan taloutta ja lapsia. Kaupan ja kievarin toiminnasta oli huolehdittava. Lapset kasvoivat, lähtivät opiskelemaan ja muuttivat eri paikkakunnille. Lapsista Uuno Kainulainen palasi opiskelujen jälkeen tilanhoitajaksi. Helenan kuoleman jälkeen myös Lahja Kainulainen palasi lapsuudenkotiin Tuupalassa toimineen Kuhmon postin postinhoitajaksi. Naimattomat sisarukset asuivat Tuupalassa kuolemaansa saakka. Kuhmon kunta otti taloon vuokralaisia vuosina 1966-1972.
Päärakennuksessa on sali, ruokasali, keittiö, kahveri, emännän ja isännän kamari, eteinen kuisteineen, kauppapuoti sekä kievarihuone. Talossa asui herrasväki ja keittiön puolella palkolliset eli piiat.
Tuupalassa on toiminut neljä eri kauppaa, joista ensimmäisin toimi jo vuonna 1867. Tämä oli Kuhmoniemen ensimmäinen maakauppa. Tuupalan viimeisimmän kaupan, P. J. Kainulaisen perilliset, toiminta päättyi vuonna 1906. Museon kauppapuoti kuvaa tätä vimeisimpänä toiminutta kauppaa.
Kestikievaritoimintaa on Tuupalassa harjoitettu hyvin pitkään. Kievarista sai kyydin seuraavaan kievariin, majoitusta, ruokaa ja juotavaa. Tuupalassa oli hevosia ja henkilöauto. Kievarihuoneita oli enimmillään neljä, osa sivurakennuksen puolella. Kievarihuoneessa oli yleensä kaksi sänkyä, pöytä ja tuoleja. Yöpyjinä olivat lähinnä virkamiehet kuten metsäherrat. Kievaritoiminta päättyi talvisodan syttyessä.
Pikkupirtti
Pikkupirtti on sisustettu syksyllä 2005 kuvaamaan Tuupalan palkollisten asumista. Talvisin talon rengit yöpyivät ja tekivät puhdetöitä pirtissä. Pirtin uunissa paistuivat talon leivät. Uuniin mahtui kerralla seitsemän leipää. Kamarissa asui talon karjakko perheineen. Pikkupirtissä on vuokralaisia vuoteen 1972 saakka.
Sivurakennus
Sivurakennuksen väentupa on sisustettu vanhan pirtin esineillä. Sivurakennuksen postipuolelle on sisustettu Kuhmon posti. Postin toiminta päättyi Tuupalassa vuoden 1950 lopussa.