Ystävyyden puisto
Vuonna 2020 viiden kuhmolaisen luonnonsuojelualueen kokonaisuus, Ystävyyden puisto, täyttää 30 vuotta. Ystävyyden puistossa löytää aidon, alkuperäisen rajaseudun erämaaluonnon suurpetoineen. Ystävyyden puisto on samalla osa suomalais-venäläistä Ystävyyden luonnonsuojelualuetta.
Vuonna 1990 Kuhmoon perustettiin hiukan epätavallisempi luonnonsuojelualue. Viisi Kuhmossa sijaitsevaa suojelualuetta saivat yhteisen nimittäjän: yhdessä ne muodostavat Ystävyyden puiston. Puiston perustamisella suojeltiin Kainuun metsä- ja suoerämaita, järvi- ja harjuluontoa sekä metsäpeuran elinympäristöjä. Samalla Kuhmoon perustettiin luontokeskus ja alueen luonnontutkimusta edistettiin.
Tiiviit suhteet Kainuun ja itänaapuri Kostamuksen kaupunkialueen välillä synnyttivät idean yhteisestä luonnonsuojelualueesta, jonka muodostaisivat yhdessä Ystävyyden puisto ja Kostamuksen luonnonpuisto. Tällainen yhdistelmäalue – Ystävyyden luonnonsuojelualue – näkikin päivänvalon Ystävyyden puiston perustamisen yhteydessä.
Ystävyyden luonnonsuojelualueen nimi henkii historiaa. Aluetta koskevat säädökset olivat viimeisiä lakeja, joita Neuvostoliiton nimissä allekirjoitettiin. Allekirjoittajana oli Mihail Gorbatšov, Suomen puolella presidentti Mauno Koivisto.
2020-luvulle astuttaessa Ystävyyden puisto on merkittävä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjä.