Blogikirjoituksia ja julkaisuja Yhdistystoiminnan kehittämishankkeesta
Kainuusta Pohjois-Savoon – opintoretkellä vertaisoppimassa kylissä tehtävää työtä ja hyviä käytänteitä
Teksti: Katri Konttinen
Kuvat: Tulevaisuuden maalaisjärki-hanke ja Katri Konttinen
30.11. Kainuu – Rautalampi, Kerkonkoski – Rautalammin kirkonkylä – Törmälän Loma- ja kurssikeskus
Osallistuin Yhdistystoiminnan kehittämishankkeen projektipäällikön työn puitteissa Pohjois-Savoon suuntautuneelle opintoretkelle 30.11.-1.12.2024. Retki starttasi Suomussalmelta, josta Kajaaniin tultaessa oli kerätty osallistujia kyytiin Hyrynsalmelta, Ristijärveltä ja Kontiomäestä. Retken tavoitteena oli tutustua inspiroiviin kyläyhteisöihin sekä erilaisiin hankkeisiin, joita on toteutettu ja toteutetaan maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Kainuun ja Vaalan asukkaille, yhteisöille ja kuntien toimijoille suunnatun matkan toteutti Tulevaisuuden Maalaisjärki -hanke ja Kainuun kylätoiminta.
Matkan alussa pääsimme tutustumaan kylistä tehdyn tietovisan kautta kanssamatkustajiin. Tietovisaan oli koottu kysymyksiä Kainuun ja Vaalan kylistä, ja linja-autossa kävi kuhina, kun ihmiset pohtivat yhdessä vastauksia kysymyksiin. Tämä oli hauska tapa saada uutta tietoa kylistä ja sai ihmiset keskustelemaan yhdessä. Ensimmäiselle etapille Kerkonkoskelle saavuttaessa pääsimme suoraan keittolounaalle. Kerkonkoski on yksi Rautalammin kylistä ja kylällä on tehty aktiivisesti töitä elinvoimaisuuden parantamiseksi sekä ylläpitämiseksi. Toiminnan lähtökohtana ovat olleet kyläläisten tarpeet ja toiveet, mikä näkyy myös ihmisten motivaatiossa osallistua toimintoihin. Kylällä toimii kunnan viimeinen kyläkoulu, jonka toiminnasta on syksyllä tehty lopetuspäätös. Kuhmossa tilanne on edessä Hietaperän ja Lentuan kyläkoulujen osalta ja aihe synnytti keskustelua mm. lasten koulumatkojen pituuksista tulevaisuudessa.
Kerkonkoskella on ollut aktiivista hanketoimintaa ja Kerkonkoskelle kylään -hanke voitti vuoden Leader-hanke -palkinnon 2024. Kylä sai myös vuoden kylä -kunniapalkinnon. Kerkonkoskella on tehty vahvaa brändäystä, joka näkyy mm. kylän verkkosivuilla Visitkerkonkoski.fi. Hanketyön kautta on myös saatu uusia ihmisiä mukaan yhdistystoimintaan ja mukaan tekemään tapahtumia. Minna Vauhkonen ja Johanna Koponen kertoivat kylässä tehdystä työstä. Paikalliset kyläyhdistykset tekevät myös yhteistyötä. Seija Korhonen Mansikka Leader ry:stä kertoi Kansalaispaneeli-pilotista sekä Osku – osallisuus kuuluu kaikille -hankkeesta, jonka puitteissa on järjestetty kiertäviä teemakävelyjä kylissä.
Kerkolta matka jatkui Rautalammin kirkonkylälle ja urheilukentälle, jossa tutustuimme Käpynän kotaan. Kota on saanut muotonsa Käpynän ukosta, mikä on Etelä-Konneveden kansallispuistosta löytyvä, kasvomainen kalliomuodostelma. Pekka Saarikko kertoi kodan taustoista ja rakentamisesta. Kota toimii Rautalammin metsäeskareiden tukikohtana ja kunnan asukkaiden kohtaamispaikkana.
Majoituimme Etelä-Konneveden kansallispuiston kainalossa sijaitsevassa Loma- ja kurssikeskus Törmälässä, joka tunnettiin 1700-luvulla Kosken Pappilana. Aikanaan emäpitäjänä tunnetun Rautalammin historia ulottuu vuoteen 1561, jolloin Rautalammin seurakunta perustettiin. Törmälässä syvennyttiin illalla tulevaisuusteemaan, kun Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmosen luennoi aiheesta, Miten kyläyhteisöt voivat ottaa tulevaisuuden ennakoinnin huomioon omissa toiminnoissaan? Tämä herätti paljon keskustelua muun muassa siitä, mitä erilaiset heikot signaalit, trendit ja megatrendit ovat ja miten ne muodostuvat. Esimerkkinä nousi megatrendiksi noussut hyönteisravinto, joka oli hetken aikaa todella suosittua, mutta jonka suosio hiipui sitten nopeasti. Kävimme myös keskusteluja pienryhmissä siitä, millaisia tapahtumia kylissä on ja mitä uutta voisi kehittää.
Kuvat Tulevaisuuden Maalaisjärki-hanke ja Katri Konttinen
1.12. Törmälän Loma- ja kurssikeskus – Tervo – Huttulan navetta/Hautolahden kylätalo – Vesanto – Niiniveden nuorisoseurantalo – Kainuu
Sunnuntaina suuntasimme Tervoon, jossa kävimme ensin tutustumassa linja-autosta pitäen kunnan keskustaan toteutettuihin teoksiin valokuvaseinään sekä muraaliin, jossa eläimet seikkailevat palolaitoksen seinillä. Keskustasta jatkoimme Hautolahden kylätalolle Huttulan navetalle, jossa meidät otti vastaan Tervon Maa- ja kotitalousseura ja jossa Riitta Raatikainen esitteli Tervossa toteutettuja hankkeita sekä taustoitti myös alkavaa hanketta nimeltä Valonkantajat. Tervossa monen kunnan tavoin on pohdittu väkimäärän vähenemisen vaikutuksia kuntaan ja tulevaisuuteen.
Tervosta matkasimme seuraavaksi Vesannolle, jossa kunnanjohtaja Pia Harmokivi otti meidät vastaan kunnantalolla. Vesannolla on tehty esimerkiksi kuntalaisten yhteinen kirsikkapuutarha kylän keskustaan ja toteutettu kylille omat toteemipaalut, joiden tekoon on myös osallistettu kuntalaisia. Vapaaehtoisilla, neljännen sektorin toimijoilla on ollut tärkeä rooli Vesannolla toteutettavissa hankkeissa ja toimissa. Kuntalaisilta itseltään oli mm. tullut aloite yhteisestä kirsikkapuutarhasta. Nuorilta oli taas tullut toivetta Pumptrack-pyöräradalle. Paikalliset yritykset ovat tukeneet erilaisia hankkeita merkittävästi. Vapaaehtoisten toiminta, paikalliset yritykset ja kunta ja seurakunta ovat tehneet tiivisti yhteistyötä.
Opintomatkan viimeinen etappi oli Niiniveden nuorisoseurantalo. Keittolounaalta siirryimme saliin, jossa kuulimme Eeva Jäntin esittelyn nuorisoseuran toiminnasta sekä Heidi Lapin kertomana Nuoret mukaan -hankkeessa tehdystä työstä ja nuorten osallistamisesta. Hankkeessa käynnistettiin mm. Nuorten foorumit, joissa nuorille on tarjottu matalan kynnyksen vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia oman alueensa kehittämiseen. Tapahtumien ytimessä on ollut halu tukea nuorten hyvinvointia ja osallisuutta sekä lisätä vuorovaikutusta nuorten, eri toimijoiden ja kuntapäättäjien välillä. Foorumeista ja hanketyöstä voit lukea täältä.
Nuorisotalolla laitettiin ennen lähtöä vielä jalalla koreasti, kun opintomatkalaiset haastettiin tanssimaan rivitanssia!
Kuvat Tulevaisuuden Maalaisjärki -hanke ja Katri Konttinen
Opintoretken antia
Opintoretket ovat erittäin antoisia ja hyödyllisiä; irtaantuminen omasta ympäristöstä ja tutustuminen muualla tehtävään työhön antaa perspektiiviä katsoa toimintaa kotikunnassa. Pohjois-Savossa on onnistuttu innostamaan kuntalaisia mukaan kehittämään kyliä. Kunnissa tehdään aktiivisesti työtä elinvoimaisuuden eteen ja kuntalaisia osallistetaan toimintaan. Kuhmossa on aktiivista kylätoimintaa ja mielenkiintoisia vierailukohteita. Pohjois-Savossa on Kainuun lailla pieniä kuntia, joissa muun muassa pienenevät asukasmäärät asettavat haasteita tulevaisuudelle. Kuntien ja kylien elinvoimaisuus nähdään tärkeänä ja sen puolesta tehdään työtä ja etsitään keinoja edistää paikkakunnan asioita. Sanoisin kuitenkin, että ihmisten kohtaaminen oli matkan parasta antia; mahdollisuus tavata ja verkostoitua kylä- ja hanketoimijoiden kanssa eri puolilta Kainuuta ja Pohjois-Savoa. Yhdistystoiminnan kehittämishankkeen näkökulmasta matka antoi uutta perspektiiviä ja mahdollisuuden tavata ja verkostoitua. Kiitos Tulevaisuuden Maalaisjärki -hankkeelle matkan järjestämisestä!
-Katri