Rajakuntahanke: Näennäistuki on nähty – Mitä kuuluu Itä-Suomi-ohjelman toimenpiteille?
Itärajan kaupungit ja kunnat Savukoskelta Ruokolahdelle
Näennäistuki on nähty – Mitä kuuluu Itä-Suomi-ohjelman toimenpiteille?
Itärajan kunnat peräänkuuluttavat puoliväliriihen lähestyessä hallitukselta konkreettisia toimenpiteitä itäisen Suomen alueiden eteen. Alueiden eriarvoistuminen on tosiasia ja itärajalla näköalattomuus ja epävarma tulevaisuus ovat jo riski koko Suomen turvallisuudelle. Itärajan kunnat Savukoskelta Ruokolahdelle esittivät huolensa valtiosihteeri Risto Artjoen tapaamisessa keskiviikkona.
– Itäisen Suomen viestiä on yritetty saada läpi monella tavalla. Näennäistoimenpiteiden aika on ohi. Mikä oikeasti on valtion strategia itärajan alueiden osalta, kuntajohtajat kysyvät?
Alueiden peräänkuuluttamia toimenpiteitä on ollut esillä sekä EK:n että maakuntaliittojen ehdotuksissa. TEM:n Itä-Suomea koskevassa ohjelmaluonnoksessa on kirjattu, että itäisten raja-alueiden elinvoiman vahvistaminen tulee huomioida koko EU:n kannalta keskeisenä turvallisuuskysymyksenä.
– Raja-aidan rakentaminen ei lisää alueen elinvoimaa kuin korkeintaan hetkellisenä
rakentamistoimena, kunnat muistuttavat.
Kunnat kiittävät alueen kansanedustajia ja maakuntaliittojen yhteistyötä keskustelujen ja ohjelmatyön edetessä, konkreettisia esityksiä on kirjattu useissa yhteyksissä. Kevään puoliväliriihestä kunnat toivovat nyt selkeitä aikatauluja ja ehdotusten toimeenpanoa.
– Alueellinen opintolainahyvitys, korotettu työnantajakorvaus oppisopimuskoulutuksesta tai aikuiskoulutustuen palauttaminen rajaseudulle olisivat konkreettisia osoituksia valtiolta, että meitä rajaseudun asukkaita kuullaan ja tarvitaan, kuntajohtajat viestivät.
Itärajan kunnat Lapista Etelä-Karjalaan peräänkuuluttavat puoliväliriihessä ennen kaikkea ripeyttä ja rohkeutta toimenpiteisiin. Kantaverkon laajentamissuunnitelmat on saatava eteenpäin, yksikin menetetty hanke on iso takaisku kuntien elinvoimalle. Investoinnit eivät saa kaatua sähkön saatavuuden puutteeseen. Näköalattomuus ei edistä matkailutoimialaa, maakunnallisten lentojen tilanne on ollut epävarma jo vuosia.
– Voisiko valtio luvata, että maakuntalennot itäiseen Suomeen turvataan esimerkiksi viideksi vuodeksi eteenpäin, kunnat kysyvät tiedotteessaan?
Tulonsiirtokeinoja on, jos vain halutaan. Esimerkiksi valtion metsäomaisuuden korjuutuotosta olisi mahdollista ohjata lisätuloutusta alueille, jossa metsää nyt hakataan suuria määriä.
– Me emme ole raaka-ainereservaatti. Metsähallitus korjaa monelta alueelta paljon puuta ja olisi reilua, että puunmyyntitulosta palautettaisiin osa palvelemaan alueita. Tällä ylläpidettäisiin infraa esimerkiksi kansallispuistoissa, kuntajohtajat viestivät.