Lämmin Kiitos vastaamisesta Kainuun hyvinvointikyselyyn – Kuinka voit kainuulainen 2025?
Kyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa kainuulaisten terveyteen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvistä tekijöistä sekä asukkaiden ajatuksista, toiveista ja tarpeista.
Vastauksia tuli 1170. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!
Vastauksia saatiin kaikista Kainuun kunnista. Kaikista vastauksista Kuhmon vastausprosentti oli 13,3 % (155 kpl).
Suurin osa vastaajista oli 30–65-vuotiaita, 57,2 % (Kuhmo 67 %), 66–75-vuotiaita 26,2 % (Kuhmo 28 %) ja alle 30-vuotiaita yhteensä 17,2 % (Kuhmo 5 %). Kuhmon vastauksista 80 % annettiin naisilta. Vastausten analyysin yhteydessä voitiin havaita, että kysymyksiin oli paneuduttu ja vastauksia pohdittu tarkoin.
Elämänlaatu ja hyvinvointi
Elämänlaatunsa hyväksi arvioi 56,7 % kainuulaisista (40 % kuhmolaisista) ja erittäin hyväksi 18,8 % (30 % kuhmolaisista). Suurin osa Kainuun vastaajista on tyytyväisiä itseensä, ihmissuhteisiinsa ja toimintakykyynsä. Kuhmon vastauksissa poikkeavaa on, että toimintakyvyn ilmoitetaan aiheuttavan tyytymättömyyttä.
Hyvinvointia tukeviksi tekijöiksi vastaajat nostivat perheen, ystävyyssuhteet, työpaikan ja asuinympäristön. Luonto on erityisen tärkeä kainuulaisille. Erityisiä tekijöitä puolestaan ovat hyvät liikuntapaikat, turvallinen ympäristö ja sosiaaliset suhteet. Kyselyssä kysyttiin myös haaveista – 80 % vastasi heillä olevan haaveita.
Osallisuus
Vastaajista alle puolet kokee voivansa vaikuttaa itseään koskeviin asioihin käyttäessään julkisia terveys- tai sosiaalipalveluita. Kuhmon vastaava luku 35 %. Kuhmolaisista vastaajista 31 % kokee voivansa vaikuttaa itseään koskeviin asioihin asuinkunnassa.
Hyvinvointia puolestaan heikentää sairaudet, taloudelliset ongelmat ja maailman tilanne. Hyvinvointia erityisesti heikentää terveyspalvelujen heikentyminen, yksinäisyys ja stressi. Kuhmossa huolta aiheuttaa myös yleisesti palvelujen väheneminen.
Turvallisuus
Asuinympäristön melko turvalliseksi kokee 51,9 % vastaajista (Kuhmo 59 %) ja 37,7 % erittäin turvalliseksi (Kuhmo 29 %). Eniten huolta aiheuttavat sähkökatkot, sairauskohtaukset ja tietoliikenneyhteyksien kaatuminen. Kuhmon vastaajat ovat huolissaan myös liukkaudesta. Häiriötilanteisiin on varauduttu taskulampuin, kynttilöin, ruokavarastoin ja puulämmityksellä. Erityisiä keinoja ovat aggregaatit, patteriradiot ja varavirtalähteet.
Terveystottumukset
Ravitsemustottumuksista kysyttäessä kuhmolaiset vastasivat syövänsä säännöllisesti vihanneksia tai juureksia ja hedelmiä tai marjoja. Kalaa vastaajat syövät harvemmin kuin ravitsemusneuvottelukunta suosittelee. Kasvisproteiinia käytetään harvoin tai ei ollenkaan. 88 % kuhmolaisista vastaajista käyttää ruuanvalmistuksessa kasviöljyä tai juoksevaa margariinia. 54 % vastaa käyttävänsä leivän päällä voita, voi-kasviöljyseosta tai tuorejuustoa.
66 % kuhmolaisista vastaajista harrastaa hengästyttävää liikuntaa vähintään 2 x/vko ja ilmoittaa harjoittavansa liikkumissuosituksen mukaisesti lihaskuntoaan ja liikehallintaa. 32,5 %:lla on kuitenkin jonkinlaisia haittoja liikkumisessa. Useimmiten haitaksi ilmoitetaan kipu.
Vastaajista 65 % ilmoittaa olevansa luontoliikkuja, 57 % arkiliikkuja ja 45 % ilmoittaa liikkuvansa mieluiten yksin. Jokaisen vastaajan päiviin sisältyy arkiliikuntaa. Paras liikkumisympäristö kuhmolaisten mielestä on luonto, metsä ja polut. Sisäliikuntapaikoista kuntosali ja uimahalli ovat suosituimmat.
Kaikki kuhmolaiset vastaajat käyttävät kulttuuripalveluja. 38 % ilmoittaa osallistuvansa niihin muutaman kerran vuodessa. Vähintään kerran kuukaudessa kävijöitä on 55 % vastaajista. Kuhmon kulttuuripalveluiden saavutettavuus arvioidaan 71 % vastaajan osalta hyväksi tai erittäin hyväksi. Sisällön osalta vastaava prosenttiosuus on 57 %. Kulttuuripalvelut tuovat kuhmolaisille vastaajille mielialan ja mielenterveyden kohennusta: virkistystä, positiivisuutta, piristystä.
Kyselyn tulokset otetaan huomioon Kainuun hyvinvointialueen ja kuntien hyvinvointikertomuksissa 2025 ja laadittaessa hyvinvointisuunnitelmat vuosille 2026–2029.
