Kuhmossa kehitetään kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia kestävä kehitys huomioiden

Ympäristöministeriön osarahoittamassa hankkeessa järjestettiin useita keskustelutilaisuuksia ja tapahtumia, joiden toteutuksessa kokeiltiin uusia tapoja innostaa ihmisiä mukaan osallistumaan ja ideoimaan yhdessä parempaa Kuhmoa. Samalla on tehty kaupungin monia hyviä, jo olemassa olevia käytäntöjä paremmin näkyväksi.

Hankekoordinaattori, Kuhmon kaupungin viestinnän asiantuntija Jarkko Piiraisen mukaan kokeiluhankkeen tuloksista keskeisimpiä on sosiaalisen kestävän kehityksen mukaisen osallisuustyön systematisointi siten, että tuloksena on keskustelu- ja työpajatilaisuuksien pysyvä toimintamalli.

– Mallin perustana on Sitran kehittämä Erätauko-keskustelumenetelmä, jota on vahvistamassa Kuhmon kaupungin hyvä yhteistyö YLE:n Hyvin sanottu -hankkeen kanssa, Piirainen kertoo.

Hänen mukaansa kunnassa on tarpeellista olla paikallisesti testattu, hyväksi todettu systemaattinen ja koordinoitu tapa kohdata ihmisiä ja kuulla heidän kehittämisideoitaan ja palautettaan.

– Tällainen menetelmä tukee kunnan moniäänisen keskustelukulttuurin vahvistumista, ja samalla se tutuksi tullessaan tukee kuntalaisten yhä laajempaa osallistumista yhteiseen kehittämiseen, Piirainen toteaa.

Kaupunkiorganisaation osallisuustyön vaikuttavuus syntyy vakaasta osallisuusosaamisen perustasta sekä pitkäjänteisestä ja suunnitelmallisesta tekemisestä. Tätä tekemistä tuetaan hankkeen työnä valmistuneiden kaupunkiorganisaation viestintäsuunnitelman ja osallistajan oppaan avulla. Viestintäsuunnitelma on menossa lähiaikoina kaupunginvaltuuston käsittelyyn.

– Osallistajan oppaaseen on kirjattu hankkeen aikana tehtyjä huomioita ja hyviä käytäntöjä, ja opas tarjoaa käytännön ohjeistuksen osallistamisen suunnittelun eri vaiheisiin, Piirainen kertoo.

Lapset ja nuoret keskiössä

Kuhmon kokeiluhanke painottui sosiaalisen kestävyyden osalta lapsiin ja nuoriin, joiden osallisuuden kokemusta haluttiin parantaa ja tehdä kaupunkiorganisaation toimintaa heille tutummaksi.

Kokeiluhankkeessa on toteutettu esimerkiksi yläastelaisten Vaikuta!-päivät kaupungintalolla, erityislasten elämysaamupäivä sekä osallistuvan budjetoinnin puuhapajoja ykkös- ja kakkosluokkalaisille kuhmolaislapsille.

Lapsilta ja nuorilta saatuja hyviä ideoita on Kuhmossa päästy jo toteuttamaan. Esimerkiksi kouluruokailussa ruokahävikin pienentämisessä on onnistuttu yhteisen ideoinnin pohjalta. Myös nuorten toivoma koripallokerho on käynnistynyt, samoin nuorten vapaasalivuoro on alkanut.

– Lasten ja nuorten ideoiden keräämisen lisäksi on hyvin keskeistä vastavuoroisesti tutustuttaa heitä yhteiskunnalliseen osallistumiseen, vaikuttamiseen ja myös unelmoimiseen, Piirainen toteaa.

Hänen mukaansa kaupungin tehtävänä on varmistaa, että lasten ja nuorten osallistumisella on tarkoitus, ja että se on yhdenvertainen osa päätöksenteon prosessia. Sekä viestintä että lasten ja nuorten osallistumisen tavat pitää olla heidän ehdoillaan toteutettuja.

– Lapsille ja nuorille täytyy kertoa, miten heidän ideoitaan ja mielipiteitään on tulkittu ja käytetty. Lisäksi on perusteltava se, miksi jotain toivetta ei voida edistää.

Hankkeessa perustettiin kesällä 2022 myös nuorista koostuva tanssiryhmä, jonka esityksien sisältö pohjautui kaupungin strategian mukaisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Kuhmon kesätanssijat saavat jatkoa myös tulevana kesänä.

– Kuhmossa on pitkät perinteet musiikin tuomisesta kaupunkikuvaan nuorien kesämuusikoiden toimesta. Kokeiluhankkeen myötä tätä toimintaa laajennettiin myös tanssitaiteen alalle.

Vaikuttavuutta kestävän kehityksen sopimuksilla

Kokeiluhankkeen aikana laadittiin yhteistyössä yhdistysten ja yhteisöjen kanssa kestävän kehityksen sopimusmalli. Sopimuksen kantavana ajatuksena on, että eri toimijat sitoutuvat yhdessä kaupungin kanssa edistämään kaupunkistrategian arvojen mukaista kestävää kehitystä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.

– Sopimusten tavoitteena on lisätä Kuhmon kestävän kehityksen vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta yhteistyön, yhteiskehittämisen ja kokemusosaamisen avulla sekä vastata omalta osaltaan kaupunkistrategiassa määriteltyihin tavoitteisiin, hankekoordinaattori Jarkko Piirainen toteaa.

Hänen mukaansa sopimuksia työstettäessä haetaan vuoropuhelulla yhteistä ymmärrystä siitä, kuinka kestävää kehitystä voidaan Kuhmossa lisätä.

– Sopimuksia ei tehdä itsetarkoituksellisesti, vaan keskiössä ovat yhteisöt ja ihmiset, ja konkreettinen yhdessä tekeminen. Samalla lisääntyy ymmärrys siitä, mitä kestävä kehitys on, ja mitä se on paikallisesti.

Kyläkahveilta kehittämisideoita

Hankkeen parissa on kehitetty ja testattu myös Kyläkahvit-konseptia, jossa kaupunginjohtaja ja kuntapäättäjät jalkautuvat maaseudun neuvottelukunnan kokouksien yhteydessä noin kerran kuussa Kuhmon kyliin.

– Ennen kokousta juodaan paikallisen kyläyhdistyksen tarjoamat kyläkahvit, joille kuka tahansa on tervetullut keskustelemaan ajankohtaisista aiheista, kertomaan mahdollisista epäkohdista ja ideoimaan uutta. Myös itse kokoukset ovat olleet kaikille avoimia, Piirainen kertoo.

Kokouksissa on ollut keskustelujen virittäjinä esimerkiksi viranhaltijoiden ajankohtaiskatsauksia sekä asiantuntijoiden alustuksia paikallisiin ja ajankohtaisiin teemoihin kuten raja- ja kyläturvallisuuteen, haja-asutusalueiden palveluihin ja saavutettavuuteen liittyen.

Piiraisen mukaan tilaisuuksissa on käyty monipuolista keskustelua myös kyläyhdistysten ja kaupungin yhteistyön kehittämisestä.

– Matalan kynnyksen keskustelumahdollisuuksia tarjoavat kyläkahvit jatkuvat myös kokeiluhankkeen jälkeen ja keskustelukonseptilla on ollut myös vaikuttavuutta, sillä kaupungin tämän vuoden talousarvioon on kirjattu kahveilla esiinnousseita kehittämiskohteita.

 ”Täyttä elämää Kuhmossa – Kestävä kehitys elämään arjen teoissa” -kokeiluhanke toteutettiin Kuhmossa aikavälillä 1.4.2022-31.5.2023. Hanke on ympäristöministeriön osarahoittama ja osa Kestävä kaupunki -ohjelmaa.