Ennen talvisotaa

Rajakomppania                     

Kuhmoon perustettiin v. 1919 Kuhmoniemen [1] rajakomppania. Aluksi komppanian esikunta oli kirkonkylällä Koivulassa. Vuonna 1934 rakennettiin ensimmäiset rakennukset Kajaaniin päin Jämäkseen. Suurin osa rakennuksista valmistui vuonna 1937. Rajavartiosto muutti uusiin, ajanmukaisiin tiloihin. Jämäksen kasarmilla oli kirjoilla vuonna 1939 henkikirjojen mukaan 69 rajamiestä. Tämän lisäksi rajamiehiä oli itärajan läheisyydessä kenttävartioasemilla.

kuva: Jämäksen kasarmi

Kenttävartioasemia oli ennen talvisodan alkamista mm. Vartiuksen Juortanan talossa, Korkanan Mäkelässä, Hukkajärven Kannaksella, Viiksimon Välitalossa, Kiekinkoskella, Lammasperän Riihijärvellä, Jonkerissa, Saunajärven Jumissa, Kuusijärven Hiilikossa, Kusianvaaralla ja Löytövaaralla.

Suojeluskunta

Kuhmoon oli perustettu Suojeluskunnan Kuhmoniemen osasto marraskuussa 1917. Sivu-kylillä toimivat kyläosastot. Suojeluskuntatalo, Korpilinna, vihittiin käyttöön 13.9.1927. Suoje-luskunnassa oli v. 1937 jäseniä 336. Kuhmon Suojeluskunnan johdossa olivat Valdemar Ylönen ja Suojeluskunnan aluepäällikkö Oskari Peltola.

Suojeluskuntalainen oli varustuksen ja koulutuksen puolesta valmis maanpuolustustehtäviin. Miehillä oli kotona henkilökohtainen varustus, mm. aseistus ja sopiva vaatetus. Koulutukseen kuului mm. ampumaharjoitukset, aseiden tuntemus, taistelutaito, sulkeisharjoitukset, johta-minen, urheilu ja kilpailut.

Lotta-Svärd

Kuhmoniemen Lotta-Svärd osasto perustettiin 17.2.1921. Lotta-Svärdissä oli v. 1938 jäseniä 234. Toiminta käynnistyi kirkonkylän paikallisyhdistyksessä ja vuosien kuluessa perustettiin sivukylille kyläyhdistyksiä. Kuhmon Lotta-Svärd kyläyhdistyksiä olivat mm. Nieminen, Ylä- ja Ala-Vieksin Lottaosasto, Jonkeri, Kuusijärvi, Rasti, Timoniemi, Ala-Katerma, Katerma, Hietaperä, Kämärä, Lammasperä ja Lentiira. Lisäksi toimivat tyttöosastot. Yhdistyksessä oli lääkintä-, muonitus-, varustamis-, keräys- ja kansliajaostot.

Ylimääräiset Harjoitukset (YH)

kuva: Telttamajoitusta leirikankaalla
Kuhmossa oli järjestetty suuret kertausharjoitukset kesällä 1937 lähinnä Jämäksen leirikankaalla. Kertaus-harjoituksiin oli osallistunut rajamiehiä, suojeluskuntalaisia ja lottia eri puolilta Kainuuta.
Kertausharjoituspataljoonan päälliköksi tuli Kuhmoon 8.10.1939 everstiluutnantti Frans Ilomäki. Päällystö ja miehistö saapui 9.10.1939. Miehet olivat kuhmolaisia ja sotkamolaisia. Miehet varustettiin sotajoukoiksi ja jaettiin yksiköihin. Kuhmon rajakomppanian komentopaikalla Jämäksen kasarmilla perustettiin Erillinen Pataljoona 14 (Er.P14), Er.K. Kaasila ja huoltomuodostelmat. Opetushenkilöstönä olivat Kainuun rajavartioston upseerit ja aliupseerit sekä suojeluskuntien aluepäälliköt. Myöhemmin joukkojen komentajana oli konekiväärikomppanian päällikkö, kapteeni Matti Murole.

Pataljoona koostui kolmesta kiväärikomppaniasta, konekiväärikomppaniasta, kranaatinheitinosastosta, viestiosastosta, ilmavalvontaosastosta sekä myöhemmin muodostetusta täydennyskomppaniasta.

Ensimmäisen komppanian päällikkö oli luutnantti Oskari Peltola, toisen komppanian päällikkö luutnantti Jussi Kekkonen ja kolmannen komppanian päällikkö luutnantti Ville Halonen. Täydennyskomppanian päällikkönä toimi reservinluutnantti Kyösti Kaasila ja konekiväärikomppanian kapteeni Matti Murole. Kevyttä kranaatinheitinjoukkuetta johti reservinluutnantti Eino Tuomainen, pioneeriosastoa reservinvänrikki Niilo Tammenmaa, viestitoimintaa jääkärikapteeni Tauno Karanko. Kuormastokomppanian päällikkönä oli reservinvänrikki Vilho Salmi. Ilmavalvontakeskusta johti reservinvänrikki Niilo Koskinen ja sotilassairaalan päällikkönä toimi lääkintäkapteeni Ilmari Nurminen.

Joukkueenjohtajina toimivat:

1. komppania
reservinvänrikit Kauko Hankio, Kai Hortling, Kusti Korhonen ja Eino Pussinen.
2. komppania
reservinluutnantti Pauli Ipatti sekä reservinvänrikit Jorma Suomalainen, Viljo Haataja ja Jorma Kauko.
3. komppania
reservinvänrikit Frans Heikkinen, A. Korhonen ja Kalle Immonen.
Täydennyskomppania
reservinluutnantti Yrjö Rainio, ja reservinvänrikit Kauko Leskinen ja Veikko Karhu.
Konekiväärikomppania
reservinvänrikit Jaakko Kuusisto, Eetu Kemppainen ja Niilo Koskinen

1. komppaniaan kuului kuhmolaisia ja sotkamolaisia, 2. komppaniaan kuhmolaisia ja rajavar-tiokomppanialaisia ja 3. komppaniaan sotkamolaisia reserviläisiä ja konekiväärikomppaniaan kuhmolaisia ja sotkamolaisia.

Pataljoona majoitettiin telttoihin kirkonkylälle ja siitä länteen. Koulutukseen kuuluivat marssit, suunnistus, maastossa liikkuminen, yötoiminta sekä ilma- ja panssarivaaran torjunta. Marraskuussa 1939 järjestettiin yhteisharjoituksia ja marsseja.

Kertausharjoitusten päättyessä Kuhmossa oli aseissa noin 1738 miestä. Materiaalista, kuten raskaammasta ja kevyemmästä aseistuksesta, oli puutetta. Miesvahvuuteen toivottiin lisätäydennystä. Koulutus oli riittävää.

Rajan vartiointi, linnoitustyöt ja sotaan valmistautuminen

Kesällä 1939 itäraja oli varustamaton. Syksyllä 1939 tehostettiin rajan vartiointia; tähystystornit miehitettiin, partiointia lisättiin, vartioasemien vahvuuksia lisättiin nostomiehillä ja reserviläisillä. Täydennyskomppania lähetettiin rajanvartiointitehtäviin ja linnoitustöihin uhanalaisten teiden suuntiin.

Linnoitustöitä johtivat luutnantti Jussi Kekkonen ja kapteeni Matti Murole. Lokakuun loppupuolella alettiin tehdä mm. Saunajärven Alasenjärven Kannakselle (Kuusijoki) konekivääriasemia ja ampumahautoja. Kenttävarustuksia tehtiin myös Kalliojoelle, Lammasperän Kiekinkoskelle ja Vääräjoelle, Rastille, Jyrkänkoskelle, Jämäkseen sekä Sumsanjokilinjalle.

Rajavartiot alistettiin Er.K. Kaasilan ja Jussi Kekkosen johtoon. Rajan vartiointiin tuli avuksi kuhmolaisia nostomiehiä ja alaikäisiä suojeluskuntalaisia. Täydennyskomppanian miehistä Saunajärven tien suuntaan rajan vartiointiin sijoitettiin Veikko Karhun joukkue ja Hukkajärventien suuntaan Yrjö Rainion joukkue. Lentiiraan sijoitettiin 2. komppanian Jorma Kaukon joukkue. Lokakuun 1939 lopulla rajaa vartioi myös 2. komppania.

kuva: Hyökkäysvaunueste Jyrkänkoskella, takana suljettu maantie (SA)

Ilmavalvonta-asemat miehitettiin. Ilmavalvonta-aluekeskus (IVAK) perustettiin Jämäksen kasarmille. Puhelinkeskukset otettiin joukkojen haltuun ja puhelinverkostoa laajennettiin sotilasjohdon tarpeisiin.

Lottien johtajana toimi nimismiehen rouva farmaseutti Anja Korteniemi. Lotat ompelivat alusvaatteita, patjoja ja tyynyjä. Sukkia kudottiin, parsittiin ja pestiin. Lotat valmistivat myös ruokaa ja keittivät kahvia.

Kuhmon aluesairaalaan perustettiin sotasairaala, jonka päälliköksi tuli Kuhmon aluelääkäri Ilmari Nurminen.

---

[1] – Kuhmo, entinen Kuhmoniemi. Paikkakunnan nimi Kuhmo tuli virallisesti käyttöön 1.1.1937. Arkikielessä Kuhmo-nimeä käytettiin jo aikaisemmin.