Suomalais-Ugrilainen kulttuuripääkaupunki 2023

Kultuuripääkaupunkivuoden verkkosivut – kuhmo2023.fi

JUHLAVUODEN OHJELMAA:

• 5.6.-5.7. Kuhmon kesämuusikot
• 26.6.-2.7. Musiikkijuhla Sommelo
• 1.7.-31.7. Hilpeä Heinäkuu
• 5.-11.7. Parppeinpirtin Vaaraviikot
• 9.-22.7. Kuhmon Kamarimusiikki
• 30.7. Jussi Huovisen muistokonsertti
• 18.-24.8. Elokuun elokuvat
• 1.9. Taiteiden yö
• 15.-17.9. Ison Karhun kantapäillä
• 30.10.-5.11. Kekri
• 24.-26.11. Suomalais-ugrilaiset lauluperinteet -konferenssi
• 15.12. Juhlavuoden päätöstilaisuus

***

Kansainvälinen viisihenkinen valintalautakunta valitsi viime vuonna Kainuussa sijaitsevan Kuhmon kaupungin vuoden 2023 suomalais-ugrilaiseksi kulttuuripääkaupungiksi. Tämä on ensimmäinen kerta, kun valinta kohdistuu Suomeen. Luvassa on runsas tapahtumien ketju koko vuoden ajalla, ja sillä tähdätään ennen kaikkea suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien tukemiseen ja säilyttämiseen, sekä kulttuurimatkailun lisäämiseen, monipuolisen ohjelman avulla.

Juhlavuoden avajaiset pidettiin kaksiosaisen toteutuksena perjantaina 24.2.2023, jolloin päivällä klo 11.30 alkaen Tuupalan koulujen ympäristössä pidettiin ulkoilmatilaisuus. Päivätilaisuuteen osallistuivat kaikki Kuhmon koululaiset sekä kansainvälisiä vieraita. Ohjelma sisälsi mm. leikkimielisen, eri suomalais-ugrilaisten kansallisuuksien välisen hiihtokilpailun, musiikkiohjelmaa, tervehdyksiä kansainvälisiltä vierailta sekä lumiveistosnäyttelyn. Saman päivän iltana Kuhmo-talolla klo 18.00 avajaisohjelma jatkui kulttuureja esittelevien näyttelyiden, musiikkiohjelman ja tervehdysten muodossa.

Yhtenä pääesiintyjänä oli norjansaamelainen Torgeir Vassvik yhtyeineen, mutta mukana oli myös mm. kveenien, setujen, virolaisten ja unkarilaisten ohjelmaa.

Kuva: Alf Helge Jensen.

Kuhmon suunnitelmiin koko vuoden osalta sisältyy yli 100 tilaisuutta tai tapahtumaa. Musiikkijuhla Sommelo on juhlavuoden päätapahtuma (26.6. – 2.7.). Festivaali toteutuu koko viikon mittaisena, ja suomalais-ugrilaiset kieli- ja kulttuurialueet ovat laajasti esillä musiikkijuhlassa. Pohjoiset kulttuurit, eli saamelaisten eri ryhmät, meänkieliset ja metsäsuomalaiset Ruotsista ja kveenit Norjasta pääsevät ohjelmassa esille. Luonnollisesti myös Viron eri ryhmät, sekä unkarilaiset muusikot ovat mukana ohjelmassa.

Muita korkean profiilin tapahtumia juhlavuoden ohjelmassa ovat Kuhmon Talvi 20.-28.2., suomalais-ugrilaisten alkuperäiskansojen kielten asemaa käsittelevä kansainvälinen konferenssi helmikuussa, suomalais-ugrilaisia laulukulttuureja käsittelevä konferenssi marraskuussa sekä Ison Karhun Kantapäillä -tapahtuma syksyllä. Siinä paneudutaan karhun merkitykseen suomalais-ugrilaisten kansojen mytologiassa.

Myös Kuhmon kansainvälisesti tunnetuin tapahtuma, Kuhmon Kamarimusiikki osallistuu juhlavuoden teemoihin. Kuhmon Kamarimusiikki soi 53. kerran 9. – 22.7.2023 teemalla Juuret ja siivet. Kesän juuria ovat monet perinteiset kamarimusiikin klassikot. Mielenkiintoista ja täysin uutta on se, miten klassikoihin on yhdistetty tunnettujen ja vähemmän tunnettujen nykysäveltäjien teoksia sekä suomalais-ugrilaisen teeman mukaan pieninä palasina myös runolaulua ja kansanmusiikkia. Ohjelma julkistetaan tammikuussa.

Kuhmossa odotetaan, että kulttuuripääkaupungin asema edistää kulttuurimatkailua alueellamme. Järjestäjät ovat myös sitä mieltä, että Kuhmolla on paljon annettavana koko suomalais-ugrilaiselle maailmalle. Esimerkiksi Juminkeko on toiminut jo yli 30 vuoden ajan menestyksellisesti karjalaisen kulttuurin elvyttämiseksi ja perinteen säilyttämiseksi Suomessa ja Karjalan tasavallassa.

Myös Runolaulu-Akatemia ja muutkin kulttuuriorganisaatiot voivat lisätä kontaktejaan ja sitoutumistaan suomalais-ugrilaiseen maailmaan. Tämä merkitsee kestävää ja asiantuntevaa tukea kielten ja kulttuuriperinteiden säilyttämiseen, tutkimuksen ja taiteellisten tapahtumien sekä aktiivisen vuorovaikutuksen avulla.

SUOMALAIS-UGRILAISET KULTTUURIPÄÄKAUPUNGIT

Ohjelma suomalais-ugrilaisten kulttuuripääkaupunkien nimeämisestä aloitettiin vuonna 2013. Sen taustayhteisöjä ovat suomalais-ugrilaisten kansojen nuorisoyhdistys (Youth Association of Finno-Ugric Peoples, MAFUN) sekä URALIC centre -kansalaisjärjestö. Ohjelman tavoitteena on nostaa tietoisuutta suomalais-ugrilaisista ja samojedikansoista sekä uralilaisista kielistä, vahvistaa suomalais-ugrilaista identiteettiä ja edistää kestävää paikallista kehitystä suomalais-ugrilaisen maailman eri puolilla.

Tähän mennessä kulttuuripääkaupungin asema on annettu yhdeksälle kylälle tai kaupungille: Bugyn kylälle Udmurtiasta (2014), setukylä Obinitsalle (2015), unkarilaisille Iszkaszentgyörgyn kylälle ja Veszprémin kaupungille (2016), karjalaiselle Vuokkiniemen kylälle (2017), Shorunzhan kylälle Marinmaalta (2019), marinkieliselle Mishkan kylälle Bashkordostanista (2020), Abja-Paluojan kaupungille Virosta (2021) ja Bayterekin kylälle Udmurtiasta (2022).

***

Kuhmo is ready to perform as the Finno-Ugric Capital of Culture 2023

An international jury selected Kuhmo last year to be the next Finno-Ugric Capital of Culture. This marks the first time that the Finno-Ugric Capital of Culture will be located in Finland. Preparations in Kuhmo are at their final stages, and the Town is ready to start the program.

The opening ceremonies will take place on Friday 24th February in a two-part event. At the Tuupala School there will be an outdoor event including a skiing competition between different cultural groups, music performances, a snow sculpture exhibition and greetings from international guest. The same evening, the program continues at the Kuhmo Arts Centre with small exhibitions from different Finno-Ugric cultures, music performances and greetings. One of the main performers will be Norwegian Sámi musician Torgeir Vassvik with his band. Also Hungarian, Estonian and other musicians will perform.

Kuhmo is planning to hold over 100 activities as part of the 2023 programme. The Ethno Music festival Sommelo is the flagship event of the year (26 June – 2 July). The Festival will last an entire week, and many Finno-Ugric cultural areas are presented in the program, especially the Nordic cultures, such as different sámi, Kven from Norway and Forest Finn -cultures and so called Meänkieliset (“our language”) from Sweden will participate at the Festival. Naturally also Estonians and Hungarians are included in the program.

Other high-profile events will include the Kuhmo Culture Celebrates Winter festival, a conference on indigenous Finno-Ugric languages, “On The Trails of the Big Bear”, an event exploring the role and meanings that bears hold in Finno-Ugric cultures. The internationally renowned Kuhmo Chamber Music festival is also participating in the FU-year.

The 53rd Kuhmo Chamber Music festival will be held 9–22.7.2023. The theme will be Roots and Wings. Kuhmo will be the Finno-Ugric Capital of Culture 2023, which will also give the program a special flavour.

Kuhmo expects the Finno-Ugric Capital of Culture title to boost cultural tourism in Kuhmo and the surrounding region. The organizers believe that Kuhmo can offer much to the wider Finno-Ugric world. For instance, Juminkeko has been operating successfully for more than 30 years in revitalising Karelian culture and preserving heritage, both in Finland and Karelian republic. Also, Runosong Academy and other cultural organisations can add their contacts and contribution to the Finno-Ugric world. This means support for preserving the languages and cultural heritage by organising research oportunities, artistic events and communication between activists.

ABOUT FINNO-UGRIC CAPITALS OF CULTURE

Established in 2013, the programme of Finno-Ugric Capitals of Culture is a flagship initiative of Youth Association of Finno-Ugric Peoples (MAFUN) and URALIC Centre that aims to raise awareness of Finno-Ugric and Samoyedic peoples as well as Uralic languages, to strengthen collective Finno-Ugric identity and to stimulate sustainable local development in different corners of the Finno-Ugric world.

To date, the title of Finno-Ugric Capital of Culture has been awarded to nine villages or cities: Udmurtian village Bygy (2014), Seto village Obinitsa (2015), Hungarian village Iszkaszentgyörgy and City of Veszprém (2016), Karelian village Vuokkiniemi (2017), Mari village Shorunzha (2019), Mari-speaking village Mishkan in Bashkortostan (2020), town of Abja-Paluoja in Estonia (2021) and Bayterek village in Udmurtia 2022).